Henkilökuntamme neuvoo mielellään.

Ota yhteyttä
Gear unit Vaihdemoottori Taajuusmuuttajat Servomoottorit Servo gear units Kolmivaihemoottorit, asynkronimoottorit Lineearimoottorit, lineaariliike Ohjaustekniikka

Mikä on sähkömoottori? Sähkömoottorin toiminta Saatavilla olevat vaihtoehdot Kuka kehitti sähkömoottorin? Tutustu modulaariseen valikoimaamme
Kolmivaihde-/asynkronimoottorit Servomoottorit – synkroninen ja asynkroninen Lineaarimoottorit

Mikä on sähkömoottori?

Miten saadaan asiat liikkeelle ja pidetään ne liikkeessä ilman, että liikutetaan yhtään lihasta? Höyrymoottorit tuottavat mekaanista energiaa kuuman höyryn tai tarkemmin sanottuna höyrypaineen avulla, kun taas sähkömoottorit hyödyntävät sähköenergiaa.

Sähkömoottori on sähköllä toimiva moottori, joka muuttaa sähköenergian mekaaniseksi energiaksi. Sähkömoottorissa luodaan magneettikenttä kelalle käärittyjen johtimien eli käämien avulla. Vaihtelemalla magneettikentän napaisuutta sopivalla taajuudella moottori saadaan pyörimään. Joissain tapauksissa sähkömoottori voi toimia myös generaattorina, kun sitä pyöritetään ulkopuolisella voimalla.

Sähkömoottorin toiminta

Sähkömoottorin ytimessä on yleensä staattori ja roottori. Termi ”staattori” on peräisin latinakielisestä verbistä ”stare”, joka tarkoittaa "seisoa paikallaan”. Staattori on paikallaan pysyvä osa, joka on kiinnitetty moottorin koteloon. Roottori puolestaan on pyörivä osa, joka on kiinnitetty moottorin akseliin.

Kolmivaihemoottorin staattori sisältää laminoidun ytimen, joka on kääritty kuparilankoihin. Käämitys toimii kelana ja tuottaa pyörivän magneettikentän. Staattorin luoma magneettikenttä indusoi virran roottorissa, mikä tuottaa sähkömagneettisen kentän roottorin ympärille.

Sähkömoottori käyttää tätä pyörimisliikettä vaihteen tai sovelluksen ohjaamiseen.

Saatavilla olevat vaihtoehdot

Moottoreiden kehitys sai alkunsa tasavirtamoottoreista. Nykyään kolmivaihevirtamoottorit ovat yleisimmin käytettyjä sähkömoottoreita teollisuudessa. Niiden toiminta perustuu tasavirtamoottoreiden sähkömagneettiseen toimintaperiaatteeseen.


Tasavirtamoottorit

Tasavirtamoottorit sisältävät sekä liikkumattoman osan, staattorin, että liikkuvan osan, roottorin. Staattori voi olla joko sähkömagneetti, joka indusoi magneettikentän, tai kestomagneetti, joka jatkuvasti tuottaa magneettikentän. Staattorin sisällä on roottori, joka on kääritty kelalla. Kun kela kytketään tasavirtalähteeseen (akku, paristo tai tasavirtajännitelähde), se tuottaa magneettikentän ja roottorin ferromagneettinen ydin muuttuu sähkömagneetiksi. Roottori on asennettu laakereiden avulla liikkuvaksi ja voi pyöriä siten, että se asettuu vetävien, eli vastakkaisten magneettikentän napojen mukaisesti – ankkurin pohjoisnapa vastakkain staattorin etelänavan kanssa ja päinvastoin

Jotta roottori saadaan jatkuvaan pyörimisliikkeeseen, magneettinen suuntaus on käännettävä yhä uudelleen. Tämä saavutetaan muuttamalla kelan virran suuntaa. Moottorissa on tätä tarkoitusta varten niin sanottu kommutaattori. Kaksi syöttökosketinta on kytketty kommutaattoriin, joka huolehtii napaisuuden kääntämisestä. Muuttuvat vetovoimat ja hylkimisvoimat varmistavat, että ankkuri/roottori jatkaa pyörimistä.

Tasavirtamoottoreita käytetään usein sovelluksissa, joissa tarvitaan vähän tehoa, kuten nostureissa, hisseissä tai sähköajoneuvoissa.


Asynkroniset kolmivaihevirtamoottorit

Kolmivaihevirtamoottori tarvitsee kolmivaiheista vaihtovirtaa tasavirran sijaan. Asynkronisissa moottoreissa roottori varustettu niin sanotulla häkkikäämityksellä. Roottorin pyöriminen johtuu sähkömagneettisesta induktiosta. Staattorissa on käämityksiä, jotka ovat 120°:n kulmassa (kolmionmuotoisesti) jokaiselle kolmivaihevirran vaiheelle. Kun käämit kytketään kolmivaihevirtaan, ne muodostavat magneettikentän, joka pyörii linjataajuuden rytmissä. Sähkömagneettisesti indusoitu roottori pyörii magneettikenttien mukana. Tässä tapauksessa kommutaattoria ei tarvita.

Asynkronisia moottoreita kutsutaan myös induktiomoottoreiksi, sillä ne toimivat sähkömagneettisesti indusoidun jännitteen avulla. Ne toimivat asynkronisesti, koska sähkömagneettisesti indusoidun roottorin kehänopeus ei koskaan saavuta magneettikentän pyörimisnopeutta. Tämän liukuman vuoksi asynkronisten kolmivaihevirtamoottoreiden hyötysuhde on alhaisempi kuin tasavirtamoottoreiden.

Lisätietoja kolmivaihe-/ asynkronimoottoreistamme


Synkroniset kolmivaihemoottorit

Synkronimoottoreissa roottori sisältää kestomagneetteja käämien tai johdinpuikkojen sijaan. Näin roottorin sähkömagneettinen induktio voidaan jättää pois, ja roottori pyörii synkronisesti ilman liukumaa samalla kehänopeudella kuin staattorin magneettikenttä. Synkronimoottoreiden hyötysuhde, tehotiheys ja nopeus on merkittävästi korkeampia kuin asynkronisilla moottoreilla. Synkronimoottoreiden suunnittelu on kuitenkin paljon monimutkaisempaa ja aikaa vievää.

Lisätietoja synkronimoottoreistamme


Lineaarimoottorit

Pyörivien koneiden lisäksi teollisuudessa tarvitaan käyttölaitteita suorilla tai kaarevilla raiteilla tapahtuvaan liikkeeseen. Käyttöalueita ovat esimerkiksi prosessi- ja pakkausteollisuuden sovellukset.

Pyörivät sähkömoottorit voivat muuttaa pyörimisliikkeensä epäsuorasti lineaariseksi liikkeeksi vaihteen avulla. Usein niillä ei kuitenkaan ole tarvittavaa dynamiikkaa vaativien ja nopeiden translaatioliikkeiden tai asemoinnin toteuttamiseen.

Lineaarimoottori ei ole pyörivä, vaan siinä liikkuva osa liikkuu suoraviivaisesti ja yksinkertaisemmin. Suoraviivainen liike syntyy ilman mekaanisia välityksiä. Lineaarimoottorissa staattori- ja roottorikäämitykset on levitetty tasoon.

Lisätietoja lineaarimoottoreistamme

Kuka kehitti sähkömoottorin?

Sähkömoottorin keksiminen oli useiden keksijöiden tutkimuksen tulos. 1800-luvulla kiinnostus sähkötekniikkaan lisääntyi ja inspiroi tutkijoita maailmanlaajuisesti.

Koska ensimmäiset sähkömoottorit olivat riippuvaisia sinkkiparistojen virransyötöstä, oli vielä pitkä matka ennen kuin ne pystyivät vakavasti kilpailemaan höyrykoneiden kanssa. Tilanne muuttui, kun ensimmäiset sähkögeneraattorit kehitettiin.

Generaattoreiden tuottamaa tasavirtaa ei voitu siirtää pitkiä matkoja. Läpimurto tapahtui, kun otettiin käyttöön vaihto- ja kolmivaihevirta, joiden avulla sähköä voitiin siirtää pitkiäkin matkoja ilman suuria häviöitä, ja keksittiin kolmivaihemoottori.

Katsaus sähkömoottorin historiaan:

  • Vuonna 1800 italialainen fysiikan professori Alessandro Volta kehitti hänen mukaansa nimetyn Voltan pariston, joka pystyi tuottamaan sähkövirtaa jatkuvasti. Ensimmäinen toimiva paristo koostui päällekkäin ladotuista kupari- ja sinkkilevyistä.
  • Vuonna 1820 tanskalainen fyysikko, kemisti ja luonnonfilosofi Christian Ørsted keksi sähkömagnetismin, joka on sähkömoottorin fysikaalinen lähtökohta. Hän huomasi, että sähkön kuljettaman johtimen ympärille muodostuu magneettikenttä.
  • 1821: Englantilainen luonnontieteilijä Michael Faraday havaitsi sähkömagneettisen pyörimisliikkeen. Hän kytki kestomagneetin avulla virtaa johtavan johtimen pyörivään liikkeeseen ja keksi ensimmäisen alkeellisen sähkömoottorin.
  • Vuonna 1822 englantilainen matemaatikko ja fyysikko Peter Barlow kehitti Barlow'n pyörän, joka on nimetty hänen mukaansa. Hän onnistui pyörittämään laitetta tasavirran avulla.
  • Vuonna 1831, kymmenen vuotta sen jälkeen kun Michael Faraday oli havainnut sähkömagneettisen pyörimisliikkeen, hän suoritti onnistuneesti kokeen, jossa hän tuotti sähkövirtaa muuttuvan magneettikentän avulla. Sähkömagneettisen induktion keksiminen juontaa juurensa häneen, ja näin luotiin edellytykset sähkögeneraattorin kehittämiselle.
  • Vuonna 1831 amerikkalainen fyysikko Joseph Henry löysi sähkömagneettisen induktion sähkömagneettisesti ohjatun värähtelevän keinupyöränsä avulla, vaikka Michael Faraday julkaisi havaintonsa jo aikaisemmin.
  • Vuonna 1834 preussilais-venäläinen fyysikko ja insinööri Moritz Hermann von Jacobi kehitti ensimmäisen käytännön käyttöön soveltuvan sähkömoottorin ja rakensi ensimmäisen sähkökäyttöisen veneen, jota hän kehitti edelleen seuraavien vuosien aikana.
  • Amerikkalainen kultaseppä ja keksijä Thomas Davenport sai vuonna 1837 ensimmäisen patentin kehittämälleen tasavirtasähkömoottorille, jota hän käytti vuonna 1934 sähkökäyttöisen veturimallin käyttövoimana.
  • Saksalainen teollisuusmies Werner Siemens keksi vuonna 1866 dynamoperiaatteeseen perustuvan sähkögeneraattorin, josta kehitettiin myöhemmin tasavirtamoottori.
  • Vuonna 1888 serbialais-yhdysvaltalainen fyysikko ja keksijä Nikola Tesla, jota pidetään yhtenä nykyhistorian merkittävimmistä keksijöistä, osallistui muun muassa vaihtovirran, monivaihejärjestelmän ja oikosulkumoottorin kehittämiseen.
  • Vuonna 1888 italialainen insinööri ja fysiikan professori Galileo Ferraris tutki vaihto- ja kolmivaihevirran tekniikkaa lähes samaan aikaan, kuitenkin täysin riippumatta Nikola Teslasta.
  • Vuonna 1889 venäläissyntyinen AEG:n pääsuunnittelija Michail von Dolivo-Dobrowolsky perusti tutkimuksensa Teslan ja Ferrariksen havaintoihin ja kehitti ensimmäisen kolmivaiheoikosulkumoottorin. Tämä on viitoittanut tietä asynkronimoottorin yleistymiselle teollisuudessa ja luonut pohjan ensimmäisten virransyöttöjärjestelmien kehittämiselle.

Tutustu modulaariseen valikoimaamme

Kaikki sai alkunsa sähkömoottoreista. Sähkömoottorit ovat edelleen osa ydinliiketoimintaamme, sekä vaihdemoottoreina että yhdistettynä taajuusmuuttajiin. Yhtenä maailman johtavista taajuusmuuttaja- ja automaatioratkaisujen valmistajista tarjoamme laajan valikoiman asynkroni- ja synkronimoottoreita. Saatavilla muun muassa on energiatehokkaita moottoreita, lineaarimoottoreita, sähkösylintereitä, hygieenisiä tai räjähdyssuojattuja moottoreista ja erittäin matalajännitteisiä taajuusmuuttajia. Tarjoamme myös kattavan valikoiman lisävarusteita, kuten jarruja, jarrunohjaimia ja sisäänrakennettuja antureita.

Kolmivaihemoottorit

DR..-sarjan kolmivaihemoottorit Kaksinopeuksiset DR..-sarjan kolmivaihemoottorit DR..J-sarjan kolmivaihemoottorit, joissa on LSPM-teknologia DR2M..-sarjan momenttimoottorit DAS..-sarjan aseptiset moottorit EDR..-sarjan räjähdyssuojatut moottorit

Servomoottorit - synkroniset ja asynkroniset moottorit

CMP..-sarjan synkroniservomoottorit CM..-sarjan synkroniservomoottorit CM3C..-sarjan synkroniservomoottorit DRL..-sarjan asynkroniservomoottorit CMP..-sarjan räjähdyssuojatut moottorit

Lineaarimoottorit

SL2-sarjan synkroniservolineaarimoottorit CMS..- ja modulaarisen CMSM..-sarjan sähkösylinterit